FL Studio opetus: Musiikin tuottaminen oppiminen

Tässä johdannossa katsojaa tervehtii tutoriaalin kirjoittaja.

Ensimmäisessä luvussa käsitellään joitain peruskäsitteitä musiikintuotannosta. Ne auttavat ymmärtämään myöhempiä sisältöjä "Digitaalinen musiikintuotanto FL Studiolla" -koulutuksessa.

Osa 1 keskittyy käsitteisiin DAW ja lisäosat.

Ensimmäisessä luvussa käsitellään muutamia peruskäsitteitä musiikintuotannosta. Ne auttavat ymmärtämään myöhempiä sisältöjä koulutuksessa "Digitaalinen musiikintuotanto FL Studiolla".

Osa 2 käsittelee kotistudiota ja MIDI-tietoja.

Toisessa luvussa käsitellään erilaisia työalueita FL Studio-ohjelmassa. Nämä esitellään yksitellen ja niiden toimintaperiaate selitetään.

2.1 käsittelee FL Studio -ohjelman eri versioita.

Toisessa luvussa käsitellään eri työalueita FL Studio -ohjelmassa. Nämä esitellään yksitellen ja niiden toimintaperiaate selitetään.

Kohta 2.2 selittää yleiset käyttöelementit sekä step sequencerin ja soittoluettelon.

Toisessa luvussa käsitellään eri työalueita FL Studio -ohjelmassa. Ne esitellään yksitellen ja niiden toiminta selitetään.

2.3 keskittyy pianorullaan.

Toisessa luvussa käsitellään erilaisia työalueita FL Studio -ohjelmassa. Ne esitellään yksitellen ja niiden toimintaa selitetään.

2.4 keskittyy mikseriin (digitaaliseen sekoituspöytään) ja selainikkunaan.

Kolmannessa luvussa selitetään työskentelyä yksittäisillä työalueilla ja miten ne liittyvät toisiinsa.

3.1 käsittelee tarvittavia asetuksia ennen musiikkituotannon aloittamista, kuten oikean ääniajureiden valinnan.

Kolmannessa luvussa selitetään työskentelyä eri työalueilla ja niiden välisiä yhteyksiä.

3.2 käsittelee oikeaa nopeutta, näytteiden lataamista askel sekvensseriin ja niiden sitten linkittämistä kanavaan mikserissä.

Kolmannessa luvussa selitetään työskentely eri työalueilla ja miten ne liittyvät toisiinsa.

3.3:ssa käsitellään instrumenttien lataamista Step Sequenceriin ja FL Studion Pattern-periaatetta.

Kolmannessa luvussa käsitellään työskentelyä eri työalueilla ja niiden välisiä yhteyksiä.

Kappaleessa 3.4 keskitytään melodioihin Piano Roll -työkalussa ja erilaisten kuvioiden yhteyksiin.

Im dritten Kapitel wird das Arbeiten in den einzelnen Arbeitsbereichen erklärt und wie diese zusammenhängen.

In 3.5 werden ein paar hilfreiche Tipps in Bezug auf die visuelle Darstellung in bestimmten Arbeitsbereichen gegeben. Außerdem wird vom Grundsatz her erläutert, welche Einstellungen notwendig sind, damit Audioaufnahmen durchgeführt werden können. Kolmannessa luvussa selitetään työskentely yksittäisillä työalueilla ja niiden väliset yhteydet.

Kohdassa 3.5 annetaan joitakin hyödyllisiä vinkkejä tiettyjen työalueiden visuaaliseen esittämiseen. Lisäksi periaatteessa selitetään, mitä asetuksia tarvitaan, jotta äänityksiä voidaan tehdä.

Neljäs luku käsittelee efektien käytön teoreettisia perusteita ja käsittelee myös äänisuunnittelua taajuuskorjaimien avulla. Lisäksi käsitellään dynamiikkaa ja kompressorien käyttöä.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkivalmistusta alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työmenetelmiä ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

5.1:ssä tehdään valmistelut uutta projektia varten.

Im fünften und letzten Kapitel seuraa katsoja esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaletyöstöstä.

5.2 käsittelee tärkeää aihepiiriä, nimittäin sivutus. Näytetään kaksi tapaa, kuinka sitä voidaan käyttää.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

Kappaleessa 5.3 lisätään lisää raitoja ja instrumentteja.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

Lisäksi 5.4:ssa lisätään muita raitoja ja soittimia, muun muassa lisäämällä näytteitä suoraan soittoluetteloon.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

5.5 kertoo kokoonpanon rakentamisesta sisäänsoitolle aiemmin luoduista elementeistä.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta loppuun. Siinä selitetään tärkeitä työmenetelmiä ja annetaan monia vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

Luvussa 5.6 esitellään FL Studio -tuotantoon tärkeät automaatioliuskat ja selitetään, miten niitä käytetään.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleen luomisesta.

5.7:ssä käsitellään automaatioklippien käyttöä ulkoisissa plugineissa sekä tehote näytteiden käyttöä.

Viidennessä ja viimeisessä luvussa katsoja seuraa esimerkkituotantoa alusta alkaen. Siinä selitetään tärkeitä työtekniikoita ja annetaan paljon vinkkejä työnkulusta ja kappaleiden luomisesta.

5.8:ssa käsitellään yleisen kappalerakenteen perusteet ja sovitetta laajennetaan. Lisäksi äänisuunnittelua optimoidaan tehotehosteiden avulla ja näin ollen esimerkkiprojekti valmistuu.