Nuoret toivovat tutkimuksen mukaan tekoälyn käsittelyä kiinteänä osana opetusta.

Kunstig Äly tunkeutuu jo monille elämänalueille, mutta saksalaisten koulujen matka tälle uudelle aikakaudelle on vasta alussa. KI:n nopea kehitys, erityisesti suurten kieli- mallien alalla, tarjoaa koulutukselle valtavia mahdollisuuksia, mutta kantaa myös huomattavia riskejä. Tämä on muutos, joka vaatii oppimista ja luopumista. Vodafone-tutkimus osoittaa, että Saksassa nuoret ovat jo askeleen edellä koulutuslaitoksia. Useimmat nuoret ja nuoret aikuiset eivät pidä KI:ä vain tulevaisuutensa kannalta oleellisena, vaan myös ratkaisevana henkilökohtaiselle kehitykselleen ja ammatilliselle menestykselleen.

KI:n integrointi opetukseen nähdään mahdollisuutena parantaa oppimis- ja opetusmenetelmiä perustavanlaatuisesti. Mutta herää myös huoli siitä, että heikommista sosiaalisista taustoista tulevat oppilaat eivät ehkä hyödy KI:n mahdollisuuksista, ja etäisyys suorituskykyisempiin saattaa jopa kasvaa. Nuorilla on jo käsitys, mitkä KI:n näkökohdat tulisi sisällyttää opetussuunnitelmaan ja mitä taitoja KI:n kanssa toimimisessa pitäisi edistää. Koulujen tehtävänä on varmistaa, että kaikki hyötyvät yhtä lailla.

Tehtäväna on opettaa älykästä KI:n käyttöä oppimisprosesseissa nopeasti ja kohdennetusti. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda nuorten näkökulmat ja tarpeet Saksassa vahvemmin tietoisuuteen. Kuuntelemalla heidän ääntään tunnistamme heidän toiveensa ja pelkonsa KI:n kanssa toimimisessa ja sen avulla meidän on mahdollista saavuttaa hyöty, jos otamme heidän mielipiteensä ja kokemuksensa mukaan transformaatioprosesseihin.

Vodafone haluaa tämän tutkimuksen tulosten avulla edistää rakentavaa keskustelua tarvittavista muutoksista koulutusjärjestelmässä. Opettajat ja oppilaat on valmisteltava yhdessä tulevaisuuteen, jossa vastuullinen ja rakentava KI:n käsittely ja sen seuraamukset ovat keskeisiä avaintaitoja jokaiselle meistä.

Yleiskatsaus KI-tutkimuksesta: Menetelmä ja vastaajien demografiset tiedot.

Vodafone-säätiön tutkimuksessa, jota toteutti Infratest dimap, kerättiin 1590 14–20-vuotiaan nuoren asenteita keinotekoista älykkyyttä (KI) kohtaan heidän koulunsa ja tulevan työelämänsä roolista. Se selvittää, miten saksalaiset koululaiset kokevat KI:n opetuksessa.

Nuoret odottavat, että KI:n merkitys tulevassa työelämässä kasvaa, mutta siitä ei juuri opeteta kouluissa.

Tutkimuksen mukaan saksalaiset koululaiset toivovat koulun opetuksen käsittelevän KI-sovelluksia ja niiden hallintaa. Nuorten vastaukset tukevat tämän toiveen kiireellisyyttä.

Heistä 89 prosenttia haluaisi saada KI:ltä apua erityisesti tiedonhankintaan, ja jo 58 prosenttia heistä käyttää sitä siihen tarkoitukseen. Toisaalta vain 64 prosenttia nuorista korostaa tiedon tärkeyttä siitä, että KI-työkalut voivat tehdä virheitä. Siksi he pitävät kriittistä asennetta luetun tai nähdyn suhteen KI:n kanssa toimiessaan erityisen tärkeänä. Vain 46 prosenttia haluaa oppia enemmän KI:hin liittyvistä riskeistä ja niiden käsittelystä opetuksessa.

Kuitenkin pitäisi tuoda enemmän nuorten tietoisuuteen siitä, ettei keinotekoinen älykkyys ole aina luotettavaa ja voi myös antaa virheellistä tietoa – sekä siitä, missä tilanteissa he jo käyttävät tiedostamattaan KI-järjestelmiä.

Nuorten asenteet ja odotukset KI:lle koulussa

Nuoret ovat käyttäneet KI:ta itsenäisesti tähän saakka: Vaikka KI:n käyttö koulussa on rajallista, se ei tarkoita, etteikö KI olisi jo vakiintunut nuorten yksityiseen arkeen: 74 prosenttia vastaajista käyttää jo KI-sovelluksia, joista 71 prosenttia ilmoittaa, että käyttö tapahtuu useammin omasta aloitteesta yksityisiin tai koulutuksellisiin tarkoituksiin, harvemmin koulun aloitteesta. Merkittävästi pienempi osuus, 31 prosenttia, käyttää KI:tä useammin viikossa koulutuksellisiin tarkoituksiin, vain kahdeksan prosenttia vähintään kerran päivässä. Käytetyimpiä sovelluksia ovat ChatGPT, Google Lens ja DeepL.

Kuva näyttää kyselyn tulokset odotetusta ajasta, joka tarvitaan KI:n vaikutusten muuttamiseksi koulutuksessa Saksan 14–20-vuotiaiden saksankielisen väestön keskuudessa. Kyselyn mukaan:

• 51% vastaajista odottaa, että KI muuttaa koulujen opetusta keskipitkällä aikavälillä (3–5 vuotta).
• 28% uskoo, että tämä tapahtuu pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta).
• 16% odottaa lyhyen aikavälin muutoksia (0–2 vuotta).
• 5% uskoo, että KI ei muuta opetusta lainkaan.

Nämä tulokset osoittavat, että enemmistö Saksan nuorista odottaa muutoksia koulutusalalla tekoälyn kautta seuraavan vuosikymmenen aikana, missä suurin osa ryhmästä ennustaa muutoksia 3–5 vuoden aikana. Vain pieni vähemmistö ei usko tekoälyn vaikuttavan koulutukseen. Tulokset voisivat olla kiinnostavia koulutussuunnittelijoille, jotka miettivät, miten ja milloin heidän tulisi integroida tekoälyteknologioita opetussuunnitelmiin ja luokkahuoneisiin.

Järjestelmällinen käyttö opetuksessa ei ole vielä laajalle levinnyt

38 prosenttia haastatelluista nuorista ilmoitti, että tekoälyn käyttö heidän koulussaan ei ole lainkaan asia tai siihen ei ole selkeää sääntöä. Vain 17 prosenttia vastanneista kertoi, että tekoälyn käyttö koulussa on sallittua ja siihen liittyy selvät säännöt.

Kun on kyse siitä, milloin tekoäly tulisi integroida koulutyöhön, vastaajilla on selvä mielipide. Enemmistö kannattaa, että tekoäly tulisi sisällyttää opetussuunnitelmaan vasta peruskoulun ylä- tai lukioasteella. Vain 9 prosenttia kannattaa tekoälyn opettelua jo ala-asteella, päiväkodissa tai esiopetuksessa. 24 prosenttia voi kuvitella, että tekoälyopetus alkaa viidenneltä luokalta, kun taas 33 prosenttia kannattaa sitä vasta seitsemänneltä luokalta. 19 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tekoälyn käsittely tulisi opettaa vasta lukioasteella. Vain 9 prosentin vähemmistö katsoo, että tekoälyä ei pitäisi opettaa lainkaan koulutuslaitoksissa.

ChatGPT johtaa listaa eniten käytetyistä tekoälytyökaluista, erityisesti tiedonhankinnan osalta. Tutkimus osoittaa, että nuoret ovat jo vakiinnuttaneet tekoälyn osana arkeaan. 74 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä tekoälytyökaluja, kun taas vain 26 prosenttia ei ole kokenut tietoisesti tekoälykokemuksia, ei koulussa eikä kotona. Tekoälyjärjestelmien käyttö tapahtuu usein itsenäisesti yksityisiin tai koulutuksellisiin tarkoituksiin, harvemmin opettajien aloitteesta (71 prosenttia). Eniten käytetty tekoälytyökalu on OpenAI:n ChatGPT (46 prosenttia), seuraavina Google Lens (25 prosenttia), Applen Siri (24 prosenttia), Snapchats "My AI" (19 prosenttia), DeepL (14 prosenttia), Google Bard (7 prosenttia) ja Grammarl (4 prosenttia). Vain 2 prosenttia käyttää Midjourneytä, Dallea ja Grokia (X/Twitteriltä).

TEkoälytyökaluja käytetään pääasiassa tiedonhakuun (58 prosenttia). Lisäksi 50 prosenttia vastaajista antaa tekoälyn selittää käsitteitä, kun taas 45 prosenttia käsittelee koko aiheita tällä tavalla. 32 prosenttia odottaa tekoälyjärjestelmien näyttävän ratkaisupolkuja ja 27 prosenttia odottaa täydellisiä ratkaisuja tai tekstejä. Vain 13 prosenttia vastaajista saa palautetta omasta työstään tekoälysovellusten avulla.

Miten opettajien ja koulutuslaitosten tulisi reagoida

Nopea teknologian ja tekoälyn kehitys vaikuttaa suoraan koulutussektoriin. Opettajat ja koulutuslaitokset kohtaavat haasteen valmistaa oppilaansa tulevaisuuteen, jossa tekoälystä tulee yhä tärkeämpi osa. Tässä haasteessa on keskeistä, että opettajat turvautuvat innovatiivisiin resursseihin ja alustoihin opettaakseen oppilailleen relevantteja taitoja ja tietoja.

Yksi alusta, joka osoittautuu erityisen hyödylliseksi opettajille ja oppilaille, on TutKit.com. Monien kurssien ja koulutusten avulla, erityisesti tekoälyyn liittyen, TutKit.com tarjoaa kattavan ja saavutettavissa olevan tavan paneutua tähän tärkeään aiheeseen. Tässä muutamia johtopäätöksiä ja suosituksia siitä, miten opettajien ja koulutuslaitosten tulisi reagoida sekä TutKit.comin rooli tässä:

1. Opetusohjelman päivittäminen: Opettajien tulisi tarkistaa opetusohjelmansa ja varmistaa, että ne ottavat huomioon teknologian, mukaan lukien tekoälyn, nykyiset kehitykset. TutKit.com tarjoaa monia kursseja ja materiaaleja, jotka voidaan integroida opetusohjelmaan antamaan oppilaille perustiedot tekoälyn hallinnasta.
2. Opettajien täydennyskoulutus: Koulutuslaitosten tulisi tarjota opettajille täydennyskoulutuksia, jotta he perehtyvät tekoälyn perusteisiin ja oppivat hyödyntämään näitä käsitteitä tehokkaasti opetuksessa. TutKit.com tarjoaa koulutusta ja resursseja erityisesti opettajille auttaakseen heitä ymmärtämään ja integroimaan tekoälykonsepteja opetukseen.
3. Teknologian integrointi: Opettajien tulisi hyödyntää teknologiaa ja online-alustoja, kuten TutKit.com, tarjotakseen oppilailleen vuorovaikutteisen ja houkuttelevan oppimiskokemuksen. TutKit.com-kurssien integroimalla opetukseen opettajat voivat tarjota oppilailleen käytännönläheisen katsauksen tekoälyn maailmaan.
4. Itseopiskelun tukeminen: Koulutuslaitosten tulisi antaa oppilaille mahdollisuus oppia itsenäisesti ja tutustua uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn. TutKit.com tarjoaa käyttäjäystävällisen alustan, jolla oppilaat voivat oppia omassa tahdissaan, tuettuna laadukkailla kursseilla ja resursseilla.
5. Kumppanuudet TutKit.comin kanssa: Koulutuslaitokset voivat hankkia luokkalisenssin TutKit.comilta tarjotakseen oppilailleen pääsyn laadukkaisiin tekoälykoulutuksiin. Tällaisen luokkalisenssin avulla opettajat ja oppilaat voivat hyötyä TutKit.comn laajoista resursseista ja asiantuntemuksesta.

Kokonaisuudessaan on ratkaisevaa, että opettajat ja koulutuslaitokset reagoivat proaktiivisesti haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita tekoälyn kasvava merkitys koulutusalalla tuo mukanaan. Hyödyntämällä innovatiivisia resursseja kuten TutKit.com opettajat voivat välittää oppilailleen laajamittaisen ymmärryksen tekoälystä ja valmistaa heitä menestyksekkääseen tulevaisuuteen teknologialla kyllästetyssä maailmassa. Muuten, TutKit.com tarjoaa pelillistämistoimintoja, jotta oppilaat voivat pitää hauskaa oppimisessa ja testata tietojaan erilaisilla tietokilpailutehtävillä ja ladata henkilökohtaisen todistuksen. Ja mikäli seuraava pandemia puhkeaa, oppilaat voivat käyttää TutKit.comia jopa kotoa käsin.

Yhteenveto

Tekoäly on kuuminta hottia nuorten keskuudessa Saksassa. Mutta koulujen osalta se jää jotenkin taka-alalle. Monet koulut eivät vaikuta oikeastaan kiinnostuneilta tekoälystä, kun taas toiset jopa kieltävät sen kokonaan. Nykyajan nuoret ovat jo ymmärtäneet, että tekoäly on tärkeää ja että siitä pitäisi olla jotain käsitystä, mikäli haluaa edetä urallaan.

Kouluissa tekoälyä käsitellään usein nurinkurisesti tai jopa suljetaan kokonaan ulos. Vaikka tekoäly hitaasti mutta varmasti tekee tietään nuorten arkeen, se näyttää harvoin löytävän tiensä saksalaisten luokkahuoneiden sisään. Tämä voi johtaa siihen, että nuoret näkevät elämän todellisuutensa ja sen, mitä he oppivat koulussa, kahdesta eri maailmasta. Lisäksi näyttää siltä, että nykyajan nuoria Saksassa ei riittävästi valmisteta tekoälyn tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

Useimmat kyselyyn vastanneet näkevät valtavat mahdollisuudet tekoälyn vakiinnuttamisessa opetukseen. Heille tämä on mahdollisuus, joka voisi parantaa oppimista ja opettamista. Mielenkiintoisesti vähemmän muodollista koulutusta saaneet nuoret eivät ole yhtä optimistisia. Ehkä tämä johtuu heidän kriittisemmästä asenteestaan tai siitä, että he eivät tiedä tarpeeksi tämän teknologian potentiaalista oppimisen kannalta. Mikäli tilanne säilyy samanlaisena, se voisi pitkällä tähtäimellä johtaa yhteiskunnalliseen kuiluun mitä tulee digitaalisen maailman saavutettavuuteen. Tämän välttämiseksi tarvitsemme parempaa valistusta ja meidän tulee sitoa tekoäly enemmän opetukseen, jotta kaikki voivat yhdessä oppia käytännön sovelluksia.

Kun opettajat hyödyntävät tekoälyä opetuksessaan, niin nuorten mukaan se tapahtuu usein vain rajallisesti ja tietyille alueille rajattuna. Tämä viittaa siihen, että opettajilta puuttuu osaamista tekoälyn käsittelyssä opetuksessa ja he siis tuntevat olonsa epävarmoiksi. Tämän seurauksena monilta oppilailta jää huomaamatta kuinka monipuolisesti tekoälyä voitaisiin todellisuudessa hyödyntää kouluympäristössä. Mielenkiintoisesti nuoret kuitenkin ovat suurella innostuksella kiinnostuneita siitä, missä tekoälyä voitaisiin järkevästi soveltaa.

Nuorilla on jo melko eriytetty näkemys tekoälystä, jopa kouluympäristössä. Useimmat heistä ymmärtävät, että on tärkeää olla epäileväinen kaiken suhteen, minkä tekoäly tuottaa. He arvostavat myös kykyä kyseenalaistaa tekoälyä kriittisesti. Tämä ainakin näkyy 14-20-vuotiaiden vastauksissa kyselyihin.

Useimmat kyselyn osallistujat kannattavat kokeiden muotojen mukauttamista.: Monet ovat epävarmoja siitä, pystyvätkö tulevaisuudessa eroottamaan omien suoritustensa ja tekoälyn generoimien sisältöjen välillä. Tästä syystä he vaativat kokeiden muotoutuvan uudelleen. Pelkän ulkoaopettelun sijaan heidän mielestään kokeiden tulisi tähdätä enemmän sovellus- ja ongelmanratkaisutaitoihin.

Tässä mitä nuoret haluaisivat oppia tekoälystä: kriittistä pohdintaa, vastuuta ja tietoturvaa tiedon käsittelyssä.
Kyselyyn vastanneet nuoret ovat kiinnostuneita sekä tekoälyn käytännön sovellusmahdollisuuksien tutkimisesta että potentiaalisten riskien tiedostamisesta. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista haluaa oppia, miten tekoälyjärjestelmiä voidaan tehokkaasti hyödyntää koulussa tai arjessa. Lisäksi he ovat kiinnostuneita konkreettisista kysymyksistä tekoälyjärjestelmien käyttämisestä ja toiminnasta sekä laajemmista yhteiskunnallisista näkökulmista.

Useimmat nuoret vastustavat tekoälyn käyttöä peruskoulussa ja kannattavat sen sijaan käyttöä vasta yläasteella.

Anna Langer, Opettaja

Yksityinen sisäoppilaitos, Linnavuori

Oppilaani ovat innoissaan ansioluetteloharjoituksista ja pohjista. Kiitos tästä erinomaisesta e-oppimisalustasta TutKit.com.

Marc Odic, Koulunjohtaja

Ammattipedagoginen instituutti Mödling ÖJAB

Kattava ja hyvin rakennettu tarjonta, johon kuuluu korkealaatuisia opetusohjeita ja pohjia, tekee TutKit.comista erittäin arvokkaan resurssin koulutuslaitoksille. Oikein käytettynä TutKit.com tarjoaa oppilaille oppimisympäristön, joka mahdollistaa heidän perehtyä perusteelliseen tietoon ja taitoihin itsenäisesti.

Thomas Hagenhofer

ZFA Medien

Videokursseja ovat hieno lisä
ammattikoulutukseen.